Lontoo - matka TeiniTyttären kanssa

Nyt palaamme ajassa taaksepäin kuin Tohtori T.A.R.D.I.S.illaan... Eli vihdoin, aika lailla täsmälleen puoli vuotta reissun jälkeen, kertomus TeiniTyttären kanssa tehdystä reissusta Lontooseen.

LONTOO 26.-30.9.2015 

Tytär on haaveillut matkasta Lontooseen kymmenvuotiaasta saakka. Aikanaan sovittiin, että rippilahjaksi hän voi toivoa mopoa tai pientä matkaa, joten ei ollut yllätys, että toiveensa oli matka Lontooseen. Niinpä sitten syyskuussa 2016 toteutimme kahdestaan tuon haaveen, naisten matka Lontooseen ja suunnitelmina kaikenlaista liittyen moniin fandomeihimme eli fanituksen kohteisiimme.

Lähdimme Lontooseen aamulennolla, ja saavuimme Heathrow'n lentokentälle aamuyhdeksän aikaan. Hieno tunne, tätä on odotettu! Vihdoin perillä ja jo heti koko päivä edessä!

Metrolla oli helppo matkustaa lentokentältä kaupunkiin. Hotellimme, Hotel Indigo London Kensington Earl’s Court, oli kätevästi Heathrow'sta Lontoon keskustaan kulkevan metrolinjan varrella, ihan aseman lähellä. Voisin väittää tämän olleen syy valita hotelli, mutta on myönnettävä, että muukin hotellin sijainnissa oli tärkeää. Nimittäin tämä sininen puhelinkoppi, vanha poliisipuhelinkoppi, joita ei enää Lontoossa ole muita. Tällaisella aikakoneella nimeltään T.A.R.D.I.S. Tohtori matkustaa Doctor Who -televisiosarjassa. Joten jos Doctor Who -fanit matkustavat Lontooseen, onhan se majoituttava niin, että näkee tämän päivittäin. Oli otettava lähes joka kerta ohi kulkiessa valokuva, kun kerran on mahdollisuus saada melkein oikea T.A.R.D.I.S. kuvaan. 

Sininen puhelinkoppi on aivan Earl' Court -metroaseman ulkopuolella, Earl's Court Roadin sisäänkäynnin kohdalla. Paikalla on usein porukkaa kuvaamassa itseään aikakoneen ovella, joten emme olleet tässä asiassa ainoita emmekä yhtään sen omituisempia kuin muutkaan. "You're just as sane as I am..."

Lauantai 26.9.

Saapumispäivänämme lauantaina meillä oli retki Leavesdeniin Warner Bros. -studioille, The Making of Harry Potter -tutustumiskäynnille. Tästä olen kirjoittanut aiemmin, erittäin kuvarikkaan kertomuksen kokemuksesta. Tuo retki on yksi elämäni hienoimpia juttuja, upea kokemus. Matkalla retkibussin lähtöpaikkaan kohdalle osui erityisen hyvä osoite... Jep, taas Doctor Who -viittaus - Christopher Eccleston on suosikki-Tohtorini, yhdeksäs Tohtori. Ja jep nro 2: matkamme oli erittäin hörhöilyn täyteinen, Lontoo on varsin mainio kohde jos sattuu pitämään vaikkapa Doctor Who'sta, Sherlock Holmesista ja Harry Potterista...

Saavuimme hotelliin aamulla ja lähdimme suoraan siitä retkelle, joten saimme hotellihuoneen illalla Potter-retkeltä tultuamme. Aamulla juttelimme vastaanotossa henkilökunnan kanssa, kyselivät suunnitelmiamme loman ajalle ja kerroimme mitä kaikenlaista meillä oli suunnitteilla - esimerkiksi maamantaina One Directionin konsertti O2-areenalla. Illalla huoneeseen tultuamme sängyllä odotti pieni, sievästi rusetilla suljettu laatikko sekä hotellin kortti. Laatikossa oli valtavan suuret, herkulliset suklaamuffinit, mutta kortti oli se paras juttu - piirros One Direction -bändistä ja toivotukset viettää kiva loma Lontoossa. 

Olin jo tässä kohden ihastunut hotelliin, viehättävä paikka, loistava sijainti ja henkilökunta oli se, mikä teki kokemuksesta ikimuistoisen. Ei vain tämä kortti, vaan kaikki muukin. Telkkarissa oli ongelmaa, sanoimme siitä vastaanotossa niin hetkessä tilanne oli tarkastettu, ongelma paikallisestettu kaukosäätimeen ja siihen vaihdettu paristot. Ja toimi! Muistivat asiakkaat ja suunnitelmansa, kysyivät nähtävyyskierrospäivämme jälkeen kysyä "how was London Eye?" ynnä muuta - ja selvisi, ettei vastaanoton nuori nainen ollut koskaan käynyt London Eye -maailmanpyörässä, vaikka oli vuosia jo Lontoossa asunut. Eli asiakaspalveluhenkilöt olivat hotellissa tosiaan asiakaspalveluhenkisiä. 

Ostimme matkapaketin British Airwaysilta, lennot + hotelli Hotel Indigo London Kensington Earl’s Court, ja varasin aikaisin - saimme paketin hyvään hintaan. Kun lähempänä matkaa katsoin hotellin sivuilta hintoja, oli pakettimme hinta lentoineen aika lailla sama kuin hotellin sivujen mukaan olisi ollut pelkkä majoitus hotellissa. Eihän pakettihinta aina ole kauhean edullinen suhteessa erikseen varattuihin, mutta meillä näköjään kävi tässä hyvin. 

Huoneemme, ja kuten huomaa, Harry Potter -studiovierailun jälkeisenä päivänä...

Sänky oli korkea ja mukava

Sunnuntai 27.9.

Sunnuntaina kiertelime kaupungilla, katselimme nähtävyyksiä ja vain kävelimme ja vietimme rentoa päivää kaupungin vilinässä. Perus-nähtävyydet näimme, ja niistä piti tietysti ottaa tietyllä tavalla kuvia, kuten tämä London Eye -kuva. Tämä tosin on päivällä otettu, emme siellä suunnalla liikkuneet illalla. Tämänkin kuvan syynä on Doctor Who, ysitohtorin ensimmäinen jakso Rose.

Erittäin lontoolainen turistikuva

Näkymä London Eye -maailmanpyörästä

Näkymä London Eye -maailmanpyörästä, siinä liikuttiin tuollaisissa "kapseleissa", näköalat joka suuntaan olivat komeat

Mukavinta sunnuntain kaupunkikiertelyllä oli mielestämme South Bank -alueella Thamesin rantaa pitkin kävely. Kävelyreitin varrella oli paljon kaikenlaista, esiintyjiä sun muuta. Ajoimme London Eye'n luota jokilaivalla Tower Bridgen laiturille, kuvasimme hieman tuota nähtävyyttä kauempaa - emme kuitenkaan menneet sillalle asti vaan lähdimme kävelemään takaisinpäin London Eye'n suuntaan, tehden pienen kiepin joen rannasta sisemmäs kaduille... Pitihän meidän nähdä Southwark Cathedral, jossa on kuvattu Doctor Who'ta. Sitten takaisin rantaan ja rantaa pitkin London Eye'n luo. Matkan varrella näimme myös Shakespearen Globe-teatterin... arvaattekin, siellä on kuvattu Doctor Who'ta. Sää suosi meitä, syyskuun loppu, ja jokainen päivä Lontoossa oli aurinkoinen ja lämmin. Auringossa kävely ja kaiken katselu South Bankin rannassa jäi mieleen leppoisana ja mukavana. Ja bongasimmehan me rannan reitiltä myös Foyles-kirjakaupan, jossa piti hetki tutkailla ja mukaan lähti kannettavaa loppupäivän ajaksi.

Thamesin etelärannalla hyppäsimme kaksikerroksiseen bussiin ja lähdimme kohti King's Crossin asemaa. Asemalla halusimme käydä, koska sieltä lähtee Tylypahkan pikajuna aseman laiturilta 9 ¾. Tuota laiturien väliä ei oikeasti pääse katsomaan, jollei ole junalippua, eikä se samanlainen olekaan kuin elokuvissa. Mutta meille oli pääasia päästä asemalle fiilistelemään. On asemalla tietysti Harry Potter -teemainen kauppakin, kuinkas muuten, Harry Potter Shop at Platform 9 ¾. Katselimme hieman kaupassa, mutta emme ostaneet kuin pari postikorttia, tuotteiden hinnat ovat aika rapiat ja olimme jo suunnittelemamme teemaan liittyvät ostokset tehneet edellisenä päivänä Leavesdenin studiokaupassa. 

Maanantai 28.9.

Maanantai oli jaettu kahteen osaan, aamupäivä ja ilta. Aamupäivällä kävimme katselemassa mielenkiintoisia paikkoja: Baker Street 221b ja Madame Tussaudsin vahakabinetti. Baker Street 221b on Sherlock Holmesin kotiosoite, ja siellä on Sherlock Holmes -museo. Emme käyneet museossa, kävimme vain kurkkaamassa millaisilla kulmilla Sherlock on kirjoitettu asumaan ja piipahdimme museon kaupassa. Museon naapurissa on Beatles-kauppa, siis kaikkea Beatles-kamaa kaupan täydeltä. Tiedän pari tyyppiä (mukaanlukien oma äitini), jotka sekoaisivat onnesta tuossa kaupassa!

Baker Streetiltä Madame Tussaudsiin kävellessä bongasin tämmöisen isosta matkamuistomyymälästä. Ja oli taas pakko kuvata!

Ostin meille Madame Tussaudsin vahakabinettiin liput, joilla pääsi jonottamatta sisään, kun hintaero tavalliseen ei ollut kuin hiluja ostaessani pakettina sisäänpääsyn kahteen kohteeseen (London Eye, Madame Tussauds). Kun pääsimme Madame Tussaudsin kulmalle, hoksasimme miten nerokas tuo idea oli ollut. Jono oli pitkä, mutta me pääsimme suoraan sisälle, lipuntarkastukseen ja se oli siinä, jonottamatta hetkeäkään. Jee! Museossa oli tietenkin otettava valokuvia "julkkisten" kanssa, hauska paikka. Odotin kyllä ehkä hieman enemmän nähtävää, useampia hahmoja, mutta varmaan tilojen ja kuvaavan porukan järkevän liikkumisen kannalta tuo väljyys on hyvä järjestely. Parasta olivat Star Wars -erityisnäyttely sekä Avengers-elokuva 4D-näytöksenä. Kuva oli 3D ja lisäksi elokuvan aikana tuolit tökkivät meitä selkään kun Wolverine raapi tyyppiä selkään, vesihöyryä tuli kasvoille ynnä muuta. Se oli huippuhauskaa, jos menette, kannattaa ottaa koko paketti elokuvan kanssa! 

I volunteer!

Kato, tommonen iso, kummanvärinen tyyppi. Ja Shrek.

O'captain my captain

Selvästi johtolankoja etsimässä

Pakollinen kuva

A-pu-va!

Star Wars -näyttelyyn...

Hengailua Han Solon kanssa

Pääsin Millenium Falconiakin ohjailemaan

Pojat, pojat, väkivalta EI ole ratkaisu...

Maanantai-ilta sitten... Se oli odotettu tapahtuma, One Directionin keikka O2-areenalla. Oli jännittää nähdä se rakennelma, ja tietysti TeiniTyttären mielestä erittäin hihkumisen arvoisen jännittävää nähdä One Direction. Illasta voi lukea tarkemmin:

ONE DIRECTION - O2 ARENA

Tiistai 29.9.

Tiistaina katselimme vähän shoppailujuttuja, tosin emme kauheasti ostoksia tehneet, lähinnä kuljimme kaupungilla katselemassa ja ihmettelemässä ja kahvittelemassa.

Ensimmäinen kohde oli Harrodsin tavaratalo, koska se nyt vaan piti nähdä. Jouluosasto oli vaikuttava, monta huoneellista joulua ympäri vuoden. Harrods nähtiin, mitään ei ostettu, mutta onpahan nyt nähty. Ja etiäpäin, siihen odotettuun ja ennalta sovittuun paikkaan...

Seuraavaksi siis Oxford Streetin suuntaan, minulla oli varattu aika Bravissimo-myymälään Oxford Streetin liikkeeseen rintaliivisovitukseen. Olen siitä haaveillut vuosia! Olen tilannut rintaliivejä ja uima-asuja Bravissimon nettimyymälästä, aivan loistavia, mutta olen aina haaveillut pääseväni sovituskäynnille varmistamaan ihan just oikean koon. Kokemus oli kyllä kaiken odotuksen arvoinen, sain justiinsa sopivat rintaliivit ja tarkat tiedot mikä koko sopiva minkäkin merkkisistä myymistään rintaliiveistä. Oli kyllä eri koko, kuin mitä olin tilannut, isompi kuppikoko ja pienempi ympärysmitta. Olin oikein hilpeä käynnin jälkeen, oli niin fiilistä kohottavaa kun ostin rintaliivit, jotka istuvat just eikä melkein. 

Menimme siitä sitten kahville Starbucksiin, ja koska oli niin villin hilpeä ja vallaton olo, tilasimme kahvit Ginnylle ja Mollylle. Tosin kirjoitusmuoto oli vähän jotain muuta... 

Yksi hauskimmista paikoista koko päivänä oli Hamleysin lelukauppa, valtava monikerroksinen paikka, jossa oli leluja, myyjiä esittelemässä leluja, jätskikahvila, ties vaikka mitä. Saimme kulumaan kaupassa toista tuntia - ja tapasimmehan siellä muutamia tuttuja tyyppejäkin, kuten kuvasta näkyy. Ostokset: jätskit ja Elmolle Sonic-peleistä tuttu hahmo Tails (oli Keskimmäisen tuliaistoive). Tyttärellä on taas yksi haave lisää elämässään: työskennellä Hamleysin lelukaupassa.

Kävimme myös fantasia/scifi-kaupassa Forbidden Planet. Ei isompia ostoksia, muutama pieni Doctor Who -juttu ostettiin. Nähtävää oli kyllä paljon, ja ronskilla budjetilla jos on liikkeellä, löytyy kyllä ostettavaa.

Illemmalla kohti Trafalgar Squarea kulkiessamme kävelimme tällaisen karkkikaupan ohi, ja oli vain pakko pysähtyä ja käydä ostoksilla! Niin suloinen, ja myyjäpariskunta oli hurmaava. Tämä on tosielämän Hunajaherttua!  

Trafalgar Square ja pakollinen turistikuva. Tässä kohden jo jalat painoivat, mutta emme vielä malttaneet hotellille lähteä, olihan viimeinen ilta Lontoossa. Päätimme hieman vielä kävellä ja katsella kaupunkia, ja ehkä löytää Kaikista Nuorimmalle toivomansa huppari tuliaiseksi, kun kerran Keskimmäiselle oli jo löytynyt toivottu Tails. Huppari löytyikin, ja lopulta väsyneet reissaajat hipsivät metroaseman läheisen Burger Kingin kautta hotelliin nukkumaan.

Keskiviikko 30.9. - kotiinpaluupäivä

Keskiviikkona oli kotiinpaluupäivä, mutta koska lentomme oli vasta illalla, olimme suunnitelleet juttuja keskiviikollekin. Jätimme matkatavarat hotellille säilytykseen ja matkasimme metrolla toiselle puolen kaupunkia, Upton Parkiin. Siellä on Doctor Who -televisiosarjaan erikoistunut kauppa The Who Shop ja pieni museo, jossa on juttuja sekä vanhoista tuotantokausista, ns. Classic Who ja uudemmat tuotantokaudet. Museoon mentiin kaupasta avaamalla T.A.R.D.I.S.-aikakoneen ovi sen avaimella ja astumalla ovesta sisään. Museo oli pieni, mutta täynnä kaikkea kiinnostavaa. Kun tutki kaikkia pieniäkin esineitä ja asuja ja vaikka mitä, meni aikaa jonkin verran. Teimme kaupasta muutamia ostoksia - Tyttärelle hiuksiin T.A.R.D.I.S.-teemaiset rusettiklipsit, mulle T.A.R.D.I.S.-teemainen sateenvarjo, ja molemmille kynät. Ei siis shoppailtu budjettia tärviölle!

Kuvat tuolta kaupasta ovat jotenkin joutuneet jonnekin, ihmettelen minne. Ehkä ne ovat jossain laitteella tallessa ja laitan ne sitten tänne, tai sitten ne ovat mystisesti kadonneet. Ehkä T.A.R.D.I.S.in voimakenttä jotenkin tuhosi ne?

Palasimme metrolla Earl's Courtiin, ja koska oli vielä aikaa, kävimme lounaalla hotellin naapurissa olevassa pubissa. Mun ateria, fish & chips, oli herkullinen, Tyttären ranskikset hyvät, mutta burgeri kuulemma hieman tylsän makuinen. Oli kuitenkin mukavaa, että kävimme brittihenkisesti pubiruokaakin syömässä. Meillähän muutamanakin iltana hotellille raahautuessa alueen ravintoloista Burger King vei voiton helppouden vuoksi - ja kun kerrankin pääsee Burger Kingille, lähin on parinsadan kilometrin päässä kotoa. 

Vielä viimeinen kuva puhelinboksista ja kohti lentokenttää. Matka oli juuri sellainen, kuin haaveilimme - ja jollaista perheen miehet eivät olisi kestäneet: monta päivää fanittamiamme fantasiajuttujen hörhöilyjä. Voisin sanoa:

FANTASTIC, absolutely fantastic!

Imatran seutu

Olen kirjoittanut paljon Viron matkailusta ja perhelomista Pärnussa. Nytpä teen suunnanmuutoksen, tai oikeastaan pysyn paikallani. Kaverini suunnittelee kesälomamatkaa ympäri Suomea, ja yksi mahdollinen kohde olisi Imatra, joten kyseli matkailujuttuja. Jos olen etäisemmistä paikoista kirjoittanut, niin miksi en välillä kehuisi omaa kotiseutua!

Kaverini suunnitelman lähtökohdat: mahdollinen lomailu vaikkapa Imatran Kylpylässä. Kylpylä sijaitsee Ukonniemen alueella, alue on viime vuosina kehittynyt paljon urheilu- ja vapaa-ajankeskuksena. Hankalaa ehkä sijainti, mutta omalla autolla tullessa se ei tietty ole ongelma. Keskustaan - tai mikä lasketaan keskustaksi, Imatralla on useampiakin - on matkaa useampia kilometrejä.

Kesällä 2016 kaupunkikierroksia tekevä katujuna Wuoksi-Wille kulkee Kylpylälle  muutamia kertoja päivässä, klo 11, klo 16 ja klo 19. Aikataulut, hinnasto ja reittikartat löytyvät katujunan kotisivuilta:

Imatran katujuna Wuoksi-Wille

Imatran paikallisliikenteen linja 3 kulkee Imatran Kylpylälle (30.6. saakka). Kesäaikataulu muuttuu 1.7., samalla muuttuvat paikallisliikenteen reitit (Imatran Kylpylälle kulkevan bussilinjan numero yhä 3) ja lippujen hinnat laskevat hieman. Lippujen hinnat ovat 1.7.16 alkaen: aikuinen 3 euroa, eläkeläinen 2 euroa ja lapsi (7-16v) 1,5 euroa. Kesäaikataulut ovat 15.8. saakka, sen jälkeen talviaikataulut, joissa saattaa olla muutoksia kesäaikatauluun.

Imatran kaupunki - Joukkoliikenne

Kesäaikataulu 30.6.2016 saakka

Kesäaikataulu 1.7. - 15.8.2016

Linja 3 aikataulu - arkisin

Linja 3 aikataulu - lauantaisin ja sunnuntaisin

Imatran kaupunki on ravintolatarjonnaltaan kebab-ravintoloiden luvattu kaupunki, niitä riittää ja paikkakuntalaisilla on omat suosikkinsa. Nälkäiselle reissuperheelle (ja paikallisellekin perheelle) kebab-ravintolat ovat hyvä juttu lounasaikaan, sillä joissain paikoissa on hyvinkin kohtuuhintainen lounasbuffet . Ravintoloita on eniten Imatrankosken keskustassa, jossa on esimerkiksi edellämainittuja kebab-paikkoja, lounasravintoloita, Center Hotel Imatran ravintola Imatra Bistro, ravintola Buttenhoff, jolla on pitkä historia, Rosso, Imatran Valtionhotellin Linnaravintola, kiinalainen ravintola Xiangfu ja tietysti se joka paikasta löytyvä eli McDonalds.

Me käymme harvemmin syömässä ravintolassa kotipaikkakunnalla, joten arvioita en lähiaikojen tarjonnasta voi juuri kertoa. Kiinalaisessa käymme silloin tällöin, hyvää ruokaa ja ystävällinen palvelu. Buttenhoff eli Buteri on maineikas ravintola, mutta lähinnä sellainen, jossa tulee käytyä harvoin, ja silloinkin olen käynyt lähinnä jonkun juhlan yhteydessä kutsuttuna. Sama juttu Linnanhotellin suhteen, olemme viimeksi käyneet useita vuosia sitten syömässä siellä. Imatra Bistroa emme ole vielä kokeilleet. Vakipaikkojamme Imatrankoskella eli "kulmilla" ovat Rosso, kiinalainen, kebab-paikat ja no, tunnustetaan, McDonalds. Imatrankoskella on myös kivoja kahviloita, esimerkiksi kävelykadun varrella, leikkipaikan vieressä, konditoria Imatrankoski ja ravintola Buttenhoffin alakerrassa Café Julia. Kävelykadun varrella on terasseja, joissa voi aurinkoisina päivinä nauttia janojuomaa. Vielä on tänä vuonna käymättä, mutta pitäähän se kerran kesässä käydä juomassa kylmä juoma "kulmilla terassilla". Imatrankosken kupeessa (siis itse koski, ei kaupunginosa), siltojen juuressa, on entisessä kioskirakennuksessa BarCafe Kuohu, jonka naapuriin Inkerinaukiolle, Valtionhotellin viereen, muutti alkukesästä Imatran tori.

Imatrankoski on varmaan Valtionhotellin lisäksi Imatran kuuluisin nähtävyys. Imatrankoski on padottu vuonna 1929, kun avattiin Imatran vesivoimalaitos. Imatran koski kuohuu tavallisesti päivittäin kesäisin, mutta tänä vuonna kosken kuohunta eli koskinäytökset ovat rajoitetut padon remontoinnin vuoksi. Kesällä 2016 koskinäytökset ovat 18.6. - 13.8. lauantaisin klo 18, lauantaina 20.8. klo 19 ja lauantaina 27.8. klo 18. Lisätietoa kosken historiasta löytyy esim. GoSaimaa-sivustolta. Monet katsovat kosken kuohuja sillalta, mutta parempiakin paikkoja on. Kosken uoman ja voimalaitoksen uoman välillä on Kruununpuisto, josta sillan ja padon väliltä eli yläjuoksun suuntaan on hyvä katsella koskinäytöstä. Tällä alueella rajoitteita tänä kesänä patoremontin takia, en ehkä sinne siis yrittäisi nyt. Yläjuoksun suuntaan, eli sillan ja padon välillä on Imatrankosken keskustan puolella ihan sillan kupeessa portaat alas katselutasanteelle, jossa saattaa itsekin vähän kosken roiskeista kastua. Myös kauempana alajuoksulla, Imatrankosken sillasta Valtionhotellin ohi mentyä on kosken rannassa paviljonki, jonka luota on hyvä katsella. Sama kosken kuohujen roiskevaara on sielläkin.

Kruunupuisto Imatrankosken ja voimalaitosuoman siltojen välillä on Suomen vanhin luonnonsuojelualue (perustettu 1842)

Näköala Imatrankosken uomaan alajuoksun paviljongilta

Shoppailua harrastaville huomioksi, että jos on ostoksille menossa, kannattaa mennä Imatrankoskelle. Jos vaikka teinin kanssa puhutaan shoppailemaan menosta, niin se tarkoittaa Imatrankoskelle eli "kulmille" menoa. Teinien ihastukseksi perus-vaatekauppaketjujen (H&M, Lindex, Kappahl) lisäksi Imatrankoskella avattiin huhtikuussa Cubus. Imatrankosken K-supermarket (kauppa, josta tilaan joskus ruokaostoksia kotiinkuljetuksella) on auki kaikkina vuoden päivinä, jos kesken reissun iskee tarve mennä ruokaostoksille. Muutenkin monet kaupat ovat täällä auki usein juhlapyhinä, kannattaa tsekata netistä aukioloajat, jos on täällä pyhien aikaan.

Mansikkalassa ravintolat ovat lähinnä kauppakeskuksissa, Mansikkala on Imatran kauppakeskuskeskittymä, siellä on Prisma, Citymarket, Tokmanni (kauppakeskus Mansikkapaikassa), Rajamarket ja Lidl. Unohdinko jonkun? Prisman ravintolassa on peruskamaa, lounaspöytä ja ruoka-annoksia. Lisäksi siellä on Hesburger, jossa paikkakunnan mopoileva nuoriso käy herkuttelemassa, perheen teini tietää kertoa. Mopoilunuoret käyvät myös Mansikkalasta Lappeenrannan / Ukonniemen suuntaan Korvenkannan ABC:n Hesburgerilla ja ABC:n vieressä Nesteen ravintolassa. Kätevä pysähdyskohde, sekä ABC että Neste, meillä tapana pysähtyä reissuista kotiinpalatessa jommassa kummassa hakemassa kotiin tyhjään jääkaappiin täytettä, jos yöllä saavumme ja kaupat ovat kiinni. Molemmissa on pieni ruokakauppa.

Mansikkalassa on Imatran keskusliikenneasema, eli sinne saavutte jos tulette junalla. Linja-autot pysähtyvät siellä myös, sekä pitkänmatkan linja-autot, että paikallisliikenne. Keskusasemalla on (yllätys!) kebab-ravintola, ja asemalta ulos mentyä, taksiaseman ja Teboilin tankkauspisteen vieressä, on kahvila Kakkukulma. Asemalta hieman keskustaan päin on Kulttuurikeskus Virta, jonka viereisellä nurmialueella järjestetään tapahtumia, kuten tänä kesänä Imatran Yöt, jossa esiintyjänä ovat mm. Antti Tuisku, Juha Tapio, Vesala, J.Karjalainen ja Jarkko Ahola.

Kolmas keskusta on Vuoksenniska, jokunen kilometri Joensuun suuntaan. Vuoksenniskalla on myös kebab-paikka ja kahviloita / lounaskahviloita. Vuoksenniskalla en oikeastaan muuten ole käynyt syömässä kuin kebabilla. Vuoksenniskalla tulee käytyä enimmäkseen elokuvateatterin takia, Vuoksenniskalla on Imatran ainoa elokuvateatteri Bio Vuoksi. Vuonna 1954 rakennettu elokuvateatteri oli jonkin aikaa tyhjillään ja ehti rapistua pahasti, mutta on nyt remontoitu ja tyylikäs, 1950-luvun tyyliä valotaulujaan myöten. Omalla autolla liikkuessa Vuoksenniskan suunnalla hauska kohde on Jäppilänniemen taidetie, tien varrella on siis taidetta ihan auton ikkunasta katseltavaksi, kiva idea ja toteutus. Lisätietoa Jäppilänniemen taidetien Facebook-sivulta.

Autolla ajelusta tuli mieleen myös yksi Imatran ominaisuus, joka on erityisesti ulkolaisista vieraistamme ollut jännittävää, eli Venäjän raja. Suorastaan rajalle ei pääse töllistelemään, mutta olemme ajaneet lähelle Imatran rajanylitysaluetta ja sekin on ollut jännittävää. Siihen rajaan se EU täältä kulmalta loppuu. Rajanylityspaikan lähelle on rakennettu kolme isoa marketia, joiden yksi tärkeä kohderyhmä ovat venäläiset matkailijat. Tällä hetkellä yksi on säännöllisesti auki, Disas. Viiden euron lohikeittoannos Disasin kahviossa on ihan mainio lounasateria, vinkiksi vaan. Ja kaupan palvelutiski on varmasti Imatran pisin kalatiski, valikoimaa on mainiosti. Rakas Puoliso hakee sieltä säännöllisesti rosepippuri-graavilohta, Kaikista Nuorimman lemppari on savustettu sampi, Keskimmäinen tykkää lohesta kaikissa muodoissaan, Teini ja minä syödään ihan kaikkea kalaa, vaikka kuinka paljon.

Ukonniemen alueen ravintoloista ei itselläni ole juurikaan kokemuksia... Imatran Kylpylällä on omia ruokaravintoloita, itse olen käynyt muutaman kerran lounaalla ja työkavereiden kanssa syömässä à la carte -ravintolassa. Ei mitään valittamista, ruoka on aina maistunut. Ukonniemen alueella on myös ravintola Nuotta, jonka kanssa samaa firmaa on Ukonniemen uimarannan eli paikallisten mukaan Ukoskan uimarannan kulmauksessa hiekkarannalla oleva ravintola Bikini Bay, molemmissa myös tapahtumia pitkin kesää. Nuotassa kävimme muutama vuosi sitten syömässä, ruoka oli hyvää, varsinkin kun paikasta saa herkkuamme pelmenejä. Satamassa on venekerhon ravintola Kolme Ankkuria, siellä olemme käyneet lähinnä jätskillä ja kahvilla.

Imatran kapungin matkailusivut - Ruokailu ja ostokset

Kaverini kysäisi risteilyistä, ja pitikin tutkia asiaa. Olen itsekin suunnitellut, että menisimme vaikka heinäkuussa lomallani jollekin pienelle Saimaa-risteilylle Imatran satamasta. Imatran satamasta lähtee kesäisin maisemaristeilyille m/s Christina, joka risteilyjen välillä toimii ravintola Nuotan lähellä ravintolalaivana. Ravintola Nuotan maisemaristeilyt lähtevät satamasta ravintola Nuotan kohdalta lauantaisin klo 14 ja klo 15, nämä risteilyt ovat noin 2,5 tunnin pituisia. Imatran Kylpylän maisemaristeilyt lähtevät satamasta Kylpylän rannasta maanantaisin ja torstaisin klo 16 ja 19, nämä risteilyt ovat noin 1,5 tunnin pituisia. Hinnat ja aikataulut Chrisline-yhtiön sivuilta. Myös ravintola Nuotan sivuilla tietoa risteilyistä. 

Vuokselle pääsee myös risteilemään. Risteilyt lähtevät Varpasaaresta, urheilutalon/uimahallin takaa, Vuoksen Kalastuspuiston laiturista. Vuoksen Lautturin risteilyt lähtevät päivittäin klo 15 ja kestävät noin tunnin, niillä kierretään Vuoksea padotun alueen (Tainionkoski ja Imatrankoski) välillä. Ihan mukava tapa nähdä Imatraa. Hintatiedot ja aikataulut Vuoksen kalastuspuiston sivuilta: Vuoksen Lautturi. Vuoksen Kalastuspuistossa on myös pieni leirintäalue ja ravintola, jonka terassilla usein kesäpäivinä käymme syömässä jätskit heitettyämme ensin pari kierrosta frisbeegolfia Urheilutalon viereisellä frisbeegolf-radalla. Varpasaaressa on myös pieni uimaranta, joskus käymme siellä uimassa ja jätskillä. Näköjään useimmiten siellä käyntiin liittyy jätskiä! Kalastuspuistosta voi ostaa myös kalastuslupia Vuokselle ja kokeilla omaa kalaonneaan - tai ostaa kalaa Kalastuspuiston savustamosta.

Uimassa Varpasaaressa

Tapahtumista löytyy tietoa Imatra Base Camp -sivuston tapahtumasivulta. Ihan erikseen mainitsen kyllä Imatranajo-moottoripyöräkilpailun 19.-21.8.2016. Imatranajot olivat vuosikymmenet iso kansainvälinen tapahtuma Imatralla, muistan itsekin lapsuudesta ne moottoripyörien äänet ja hulinan. Kisat loppuivat vuonna 1986, katurata oli liian vaarallinen ja kilpailut siirtyivät radoille. Nyt Imatra on saanut uudelleen kisastatuksen, rata kunnostetaan kilpailulle sopivaksi ja 30 vuoden tauon jälkeen Imatralla kisataan. Muistojen Imatranajot -tapahtumia on järjestetty säännöllisesti, ja ne ovat olleet hienoja tapahtumia, mutta eivät oikeita kilpailuja. Elokuussa sitten moottorit jyrisevät taas, kun Imatralla ajetaan IRRC-osakilpailu (International Road Racing Championship). Ihan nostalginen fiilis tulee tästä!

Tämmöistä ajatuksenvirtaa näin yhtäkkiä kun kaveri Facebook-sivuillaan harkitsi Imatralle matkustamista. Jospa tästä vähän infoa löytyisi, ja kyselläkin saa. En ole matkailuekspertti, mutta on hauska miettiä omaa paikkakuntaa matkailijan näkökulmasta!

Matkailutietoa Imatrasta Imatra Base Camp -sivustolta!

Jalkapallon Euroopan mestaruudesta kisataan nyt!

Jalkapallon EM-kisat alkoivat eilen Ranskassa. Kuukausi, kokonainen kuukausi pallon potkimista, parhaimmillaan kolmekin peliä päivässä telkkarissa! Ei ole vapaa-ajalla ongelmia, miten aikaa käyttäisi. Nimittäin: katson jalkapalloa. Sitä pisintä ja ohuinta tyyppiä maalin edessä ja koko sitä muuta poppoota, jota on kentällä paljon. Aivan loistava kuukausi edessä! Olemme myös varustautuneet tätä varten, olohuoneen seinällä on turnauksen seurantajuliste, on lehtiä, on perheen veikkaustaulukko. Antaa palaa, futaajat, olemme valmiina!

Pärnu - osa 2

Mitä tehdä Pärnussa

Joskus joku kysyy meiltä, mitä me tehdään Pärnussa… Kun käy siellä vuodesta toiseen, onko siellä tehtävää ja nähtävää vielä. No, teemme kaikenlaista mukavaa: käymme rannalla, pelaamme minigolfia, käymme leikkipuistoissa, lapset skeittipuistossa, välillä vuokraamme polkuautot, joilla voi kruisailla rantapuistossa, sadesäällä hyvä vaihtoehto on vesipuisto… Tekemistä riittää, yleensä aika loppuu kesken ja sanomme, että ensi vuonna sitten… Huomioksi: kerron paikoista sen mukaan, kuin ne kesälomilla ovat. Kesäsesongin ulkopuolella ei kaikkea mainittua ole tarjolla, ja esim. kesän alussa rajoitetummin, kuten polkuautovuokrauspisteitä on vähemmän ihan kesäkuun alussa kuin keskikesällä.

Ranta on tietysti kaiken hauskan keskipiste aurinkoisina päivinä. Rannassa voi vaikka vuokrata aurinkotuolin, ja löhöillä rennosti koko päivän (muistakaa aurinkosuojavoide!), rannassa on myös kaikenlaista aktiviteettia heille, joille löhöily on liian pitkäveteistä. Ihan rantahiekan alueella on mm. rantafutiksen pelaamista varten maaleja, kiipeilytelineitä sun muuta. Keskirannalla, Rannahotellin ja Rannahoone-rakennuksen kohdilla on kesäisin minigolf-ratoja, otamme joka kesä ainakin yhden taistelun ”kuka on perheen minigolf-mestari”. Samoilla paikoin on myös keskikesällä pomppulinnoja ym. juttuja lapsille. Rannassa on useita pisteitä, joista voi vuokrata polkuautoja, niin pienempiä autoja, jotka sopivat lapselle kuin isoja, usean hengen katoksellisia polkuautoja, joilla voi kruisailla koko perhe. Polkuautot ovat meidän poikien suosikkijuttu, yksi ajelu per reissu ei riitä mitenkään… Yksi hyvä ajelupaikka on iso rantapuisto Lehe- ja Supeluse-katujen välissä, sen laidalta saa myös vuokrattua polkuauton ja he, jotka eivät halua reippailla polkien, voivat istuskella puiston keskellä kivassa puistokahvilassa. Polkuautojen lisäksi reippailla voi myös polkupyörillä, niitä saa vuokrata esim. Supeluse-kadun rannan puoleisessa päässä, siinä Mudaravilan (nykyään Hedon Spa) ja rannan Steffani-pizzerian kupeessa.

Keskirannan iso kiipeilyteline ja suihkulähteet, 

suihkulähteissä saa juoksennella!

Rannahoone

Pomppulinnoja ja minigolfeja Rannahoone-rakennuksen takana

Tiukka turnaus!

Yksi rannan kiipeilytelineistä

Polkuautoilemassa

Yksi ajanviete ovat leikkipuistot, Pärnussa on monia kivoja leikkipuistoja, joissa voi viettää mukavasti aikaa. Meidän lasten suosikkileikkipuisto sijaitsee rannassa, Rannahoone-rakennuksen takana, Rannahotellin vieressä. Iso ja monipuolinen leikkipuisto, jossa on puiston keskellä kahvilakioski, siinä on vanhempien mukava istuskella kaffella ja seurata lasten leikkejä. Puiston luona on paljon edellämainittuja rannan aktiviteetteja, joten puistoleikkien välillä voi ottaa vaikka kisan minigolfia, pomppia pomppulinnassa, käydä uimassa tai vaikka polkaista polkuautolla rannan reittejä pitkin kruisailulenkin. Monitoimimesta parhaimmillaan! Muita kivoja leikkipuistoja ovat Munamäen leikkipuisto keskustan lähellä ja Vallikäärin leikkipuisto keskustasta huvivenesataman suuntaan. Näiden kahden leikkipuiston välillä on skeittaajille skeittipuisto, meidänkin lapset ovat painelleet siellä menemään potkulaudoilla kikkailemassa. Keskustan toisessa päässä, Vanapark-puistossa, on myös hauska leikkikenttä. Siellä on kiipeilyteline, jossa voi kokeilla omia Spiderman-taitojaan kiipeilemällä köysiverkostossa. Pärnun tori on tuon leikkipuiston lähellä, mutta tänä kesänä tori on suljettu remontin vuoksi.

Leikkipuistoja ja leikkipaikkoja on tosiaan paljon, Rakas Puoliso kommentoi tähän, että joka paikassa, missä on puisto, on jotain lapsille, ja niinhän se on.

Rannan leikkipuisto

Rannan leikkipuisto

Vanapark-puiston leikkikenttä

 Keskustassa Rüütli-kävelykadun itäpäässä, linja-autoaseman vieressä, on yksi pakollinen pysähdys lasten kanssa, vanha veturi, johon saa kiivetä. Meillä veturi on usein tapaamispiste, jos vaikka erkanemme kävelykadulla shoppailemaan eri mielenkiintojen mukaisesti (Jaakkoa kiinnostaa enemmän vaikkapa piiput ja piipputupakat ja itse jämähdän aina helmi- & korutarvikekauppaan kohtuuttoman pitkäksi ajaksi). Sovitaan silloin: ”nähdään veturilla klo…” Keskustassa kannattaa myös tsekata aukio Pärnukeskus-kauppakeskuksen edessä, siellä on usein kesäisin aktiviteetteja, kuten semmoinen valjastrampoliini, missä saa hypittyä aika huimia loikkia! Hinnat tämmöisille aktiviteeteille ovat Pärnussa hyvinkin kohtuullisia, en muista paljonko tuo trampoliinihyppely maksoi, mutta ilmeisesti niin vähän, ettei jäänyt edes mieleen…

 

 Sitten käärmekammoisille varoitus, hypätkää tämän kappaleen - ja seuraavan kuvan - yli. Pärnun Minizoossa on erilaisia terraarioeläimiä, käärmeitä, liskoja, krokotiilikin. Osa on Minizoota varten vartavasten hankittuja, mutta joskus eläimiä tulee sinne myös kun ne on hylätty ja löydetty jostain. Minizoo oli aiemmin pienessä kerrostalokellarissa, jokunen vuosi sitten se muutti nykyiseen paikkaan, jossa tilat ovat paljon paremmat ja tilavammat. Paikan pitäjä on asiastaan todella innostunut ja esittelee paikkaa hyvin. Jos rohkeutta on, saa joskus eläimiä koskeakin. Itse pidin kerran liskoa kädelläni ja syötin sille voikukanlehtiä, se oli hieno kokemus. Rakkaan Puolison elämys on sen sijaan astetta ällömpi – hän söi elävän torakan. Niitä esitellessä paikan pitäjä aina sanoo, että saa semmoisen syödäkin, jos tahtoo, niitä kasvatetaan matelijoiden ruoaksi, mutta jos jollekin maistuu niin… Ainut on, että oksentaa ei saa tai jos oksentaa, niin itse siivoaa. Olen aina sanonut, että ei Rakas Puoliso, ei. Viimeksi olin vähän kauempana katselemassa krokotiilia kun kuulin rapean rouskutuksen, rousk rousk rousk. Yöks. En suostunut pussaamaan Rakasta Puolisoa sen jälkeen ennen kuin oli pessyt suunsa.  Minizoo on kyllä kiinnostava käyntikohde, ja kyllä pienet värikkäät käärmeet ovat somia!

Luontoa voi tutkia muutenkin, rantaan on rakennettu vuonna 2015 luontoreitti ja lintutorni. Reitti on kokonaan puista siltaa, joten se on hyvä kulkea esim. lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa. Reitti lähtee rannasta Tervise Paradiis -kylpylähotellin kohdalta.

Entäs jos sataa, tuulee ja salamoi? Me mennään silloin Tervise Paradiisin vesipuistoon, kylpylähotellin sisävesipuisto. Ihan mainio paikka, mukavasti kuluu päivä polskien huonollakin säällä. Vesipuistossa on kätevä systeemi rahankäyttöön, systeemi tuttu monesta muustakin vesipuistossa: lippua ostaessa ostetaan ranneke, jolle ladataan rahaa sen verran kuin ajattelee käyttävänsä vesipuistossa olevaan kahvilaan. Rannekkeella maksetaan, pois lähtiessä ranneke palautetaan, ja yli jääneet rahat saa takaisin. Toinen sadepaikka - jos vanhempien hermot kestävät - on Batuudikeskus UP, sisäleikkipuisto, jossa on iso trampoliinialue, leikkitarvikkeita ja kiipeilykokonaisuus, sellainen kuin HopLopeissa on. Hermojen kestäminen... sitä tarvitaan, sillä sadepäivinä paikassa on paljon lapsia ja voitte kuvitella millainen äänimaailma paikassa silloin on... Onneksi vanhemmille on soffat ja pieni kahvipiste, josta voi ostaa kahvia tai limua voimistamaan oloaan. Meidän lapset jaksoivat riekkua tuolla toista tuntia, ja hauskaa oli!

Lapsiperheille huomioksi: Pärnusta hieman etelään on teemapuisto Lottemaa, perustuu Keksijäkylän Lotta -tarinaan, josta on kirja, elokuvia ja tv-sarjoja. Virossa kaupassakin löytää useita Lotte-tuotteita, Lotta (Viroksi Lotte) kavereineen ovat suosittuja hahmoja. Emme ole Lottemaassa käyneet, lapset kokivat olevansa siihen hieman yli-ikäisiä, mutta käykää tsekkaamassa jos kiinnostaa!

Pärnun lähettyvillä on muitakin kiinnostavia paikkoja, kuten Valgeranna seikluspark - seikkailupuisto, Rautatiemuseo Lavassaaressa, muina päivinä näyttely, lauantaisin ja sunnuntaisin myös mahdollisuus matkustaa museojunalla sekä Audrussa auto24ring-rata, kilpa-ajorata, jossa on tapahtumia ja jossa voi itsekin kokeilla kilpa-automeininkiä. Rataa pääsee ajamaan joko omalla autolla tai moottoripyörällä tai voi valita jonkun radan omista paketeista: joko auton vuokraus ja ajokierrokset tai jos ei itse halua ajaa, kyyti jollain radan omista autoista tai moottoripyöristä - esimerkiksi itse ajaen tai kyydissä Lamborgini Gallardolla. Jos ikä ei riitä isolle radalle, on yli 5-vuotiaille lapsille oma karting-rata, jolla pääsee formula-tunnelmaan. Radan tapahtumista Pärnun kaupungissakin näkyy Grand Turismo Baltica, joka tänä vuonna on 27.-31.7. (radalla tapahtuma 28.-30.7.). Kaduilla ja hotellien parkkipaikolla näkyy ihan kivoja autoja... Bravo Burgerin grilliterassilla syödessä terassin laidassa oli keltainen Lamborgini, jonka omistajat olivat myös huomanneet kaipaavansa grillimättöä, ja kaupungilla muutenkin liikkuu sekä ajaen että kuljetettuna kaikennäköisiä autoja, kuten tämä Salama McQueenin serkku, varmaankin.

Ja sitten meidän perheellä on on tietysti omat pari juttua, jotka pitää joka vuosi tehdä. Täytyy käydä moikkaamassa Raimond-setää, kuten lapset tuttavallisesti säveltäjä Raimond Valgren patsasta kutsuvat. Patsas on Kuursaal-rakennuksen vieressä, Supeluse-kadun rannan päästä muutama askel sivuun. Raimond Valgren sävellyksiä on mm. Suomessakin tuttu Saarenmaan valssi. Tässä porukka vähän pienempänä Raimond-setää moikkaamassa... Patsaan edessä on pieni kivetty alue, ja sen ympärillä kaiuttimia, joista soi Valgren musiikki - siinä pitää tietysti pari askelta tanssahdella. Tästä ei (ehkä teidän onneksenne) ole kuva- tai videomateriaalia...

Joka vuosi täytyy myös käydä ottamassa Emma-tyttärestä kasvumitta. Olemme joka vuosi käyneet Emma-kaupan ovella kuvaamassa tytön kasvamista, ja onhan hän kasvanutkin, kuten huomaa vertailukuvista vuodelta 2009 ja 2015. 

Rakkaan Puolison kommentti lapsiperheille: puistoissa ja muutenkin on paljon lapsille, niin että lapsia ei tarvitse kävelyttää väsyksiin. Kätevä kulkupeli ovat potkulaudat (ne ohjaustangolliset) tai rullalauta, kummalla tykkää liikkua. Kaupunki on tasainen ja tarvittaessa potkulauta on helppo ottaa taksiin mukaan, jos väsähtämistä tapahtuu. Keskustassa joen rantaa on remontoitu viihtyisäksi, siellä mukava vaikka syödä jäätelöä ja istuskella, jos osa porukasta inspiroituu vaikkapa shoppailemaan pidempään viereisessä Pärnu Keskuksessa ja Port Arthurissa.

Kokeilluista frisbeegolf-radoista Jõekääru Discgolfipark on mainio ja haastava (18 koria), rata on lähellä Papiniidun Kaubamajakas-ostoskeskusta. Toinen, Rääman rata (9 koria), joen toisella puolen, oli aikamoinen puskarata, ei ainakaan viime vuonna erityisen hyvin ylläpidetty (jep, hävisi kiekko pöpelikköön).

Ja paluu omiin kommentteihin. Häid mehi on raske leida, eli hyviä miehiä on vaikea löytää - mutta kuten näkyy, Pärnussa sekin on helppoa. Pärnu = loma.

Laitoin hieman näitä blogiteksteissäni mainitsemia paikkoja kartalle, lilat kukkaset lapsille ja perheille kivoja paikkoja, haarukan ja veitsen varmaan ymmärtää, ja onpa siellä urheilua varten tähtikin tai mikälie, frisbeegolfrata nimittäin. Lisäilen jos tulee jotain mieleen...

Muokkaus: Tulikin jotain mieleen. Kaveri kyseli Jussin Viinakaupasta, karkkitarjonnan vuoksi. Ajattelin, että totta, se täytyy lisätä karttaan! Nimi on viinakauppa, ja viinaa sieltä saakin, mutta kioskimaisessa kaupassa on myös mainio karkkivalikoima, kaikenlaista hauskaa pientä, johon riittää kun on kymmeniä senttejä taskurahaa. Meidän lasten suosikkeja ovat olleet mm. deodoranttipullon tyyliseen pulloon pakatut karkkilitkut (joo ja sit on pesty naamaa ja vaatteet), Melodi Pops -tikkarit (oi, miten nostalgisia, muistan ne lapsuudesta), erilaiset tikkarit ja karkkitikut ja purkat ja muut... vaikka mitä! (muokattu 21.6.2016)