Pages

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Siivottu avarammaksi kotia ja pääkoppaa

Innostus on ollut tässä pari päivää päällä, kun äitini antoi joululahjaksi joulusiivousta. On ollut meillä eilen ja tänään molempina päivinä nelisen tuntia ja ihmettä miten saa yhdessä paremmin aikaan kuin yksin. Saatiin jopa ruokatilan vieressä oleva tila nätiksi, pois vaatetelineenä toiminut painonnostopenkki ym. ja tilalle hainkin kierrätyskeskuksesta sievän pienen vuodesohvan, jonka olin huomannut kun kävin sieltä ostamassa olohuoneeseen sohvapöydän. Nyt nurkkaus on sievä ja sinne voi laittaa vähän omaan rauhaansa vieraita, esim. anopin joka käydessään yöpyy kun asuu kauempana. Ja löytyi tosiaan sohvapöytäkin, eläköön kierrätyskirppis!

Eilen vein äidin kotiin, ja kun tulin takaisin, Rakas Puoliso oli Kaikista Nuorimman kanssa sytyttänyt kynttiöitä uuden sohvan ääressä olevalle sohvapöydälle. Syötiin siinä iltapalaa ja katseltiin telkkaria. Nyt kun kävelen portaita ylös, pysähdyn ihailemaan tuota huonetta, se on niin kaunis nyt! Ennen se oli sellainen ahdistava nurkka, jota ei halunnut ajatella vaikka se näkyi silmiin koko ajan, suoraan portaissa kulkiessa hyppäsi silmille.


Mieli on kyllä kohonnut ihan siitä kun on nätin näköistä. Ja uskon kommenttiin: on vaikea pitää siisteyttä yllä kun on ihan liikaa kamaa! Totta. Roinaa ei voi järjestää ja laittaa kauniisti. Mun tuleva uudenvuodenlupaus on saada kuriin sisäinen järjetön hamsterini ja etsiä jotain kaunista harmoniaa mikä ei liity tavaraan. Siinä projekti vuodelle 2015. Liityin yhteen samanhenkisten Facebook-ryhmään, vaikuttaa mukavalta keskustelupaikalta - kyllä tää tästä.

Osin tämä innostus voi olla ihan terveysjuttu. Viime viikolla kävin lääkärissä, aiemmin kävin verikokeissa ja nyt kävin niistä puhumassa. Kilpirauhasarvoissa hässäkkää, joten mulle aloitettiin Thyroxin-lääkitys vajaatoimintaan. En tiedä voiko viikossa vaikuttaa vai onko osin sitäkin, että on hyvä mieli kun löytyi joku syy ikuiselle väsymykselle ja aikaansaamattomuudelle (kun kroppa ei vaan jaksa tehdä eikä aivot pakottaa kroppaa) kuin se, että olen laiska. Ehkä olen laiskuuden lisäksi ihan terveyssyistä laiska ja aikaansaamaton. Jes! Helmikuussa verikokeisiin ja katsotaan mitä arvoille tapahtunut. 


Hyvä fiilis joulua odotellessa.


ps. olimme jo lopettaneet siivoamisen, lasten harrastus/myyjäis/ym.-asiat hoidettu ja aika rauhoittua. Mitä teen?


Siivosin vaatekaappini. Jep. Ostin huvikseni sellaisen muovisen häkkyrän, jolla  viikataan vaatteita, jokaiselle oman (90 senttiä kappale), jos se innostaisi viikkaamaan. Onnistui ainakin nyt alkuinnostuksessa hyvin, pojat viikkasivat puhtaat pyykkinsä - plus kaikki muut vaatteensa, kaapissa olevat. Ja Kaikista Nuorin halusi mun kanssa siivota mun vaatekaapin, viikkasi innoissaan Wonderfold-läpyskällä. Joo, sen nimi on Wonderfold. Hillittömän hassu verme. Nyt sitten on vaatekaappikin siisti, se on painanut mieltä pitkään, kun työnnän vaan pestyt vaatteet "sinne jonnekin" muun kasan sekaan.



Entinen "roinahuone", nykyinen viihtymishuone


Huone näyttää nyt kivalta ruokatilasta katsottna


Näky on nätti portaistakin katsottuna


Kissojen mielestä sohva on mainio


Keskitytäänpäs siihen nättiin huoneeseen,
ei mennä ollenkaan tuulikaappiin kurkistamaan...


Ja se vaatekaappi, jonka yömyöhällä siivosin... 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti